Markkinavuoropuhelu

 

Organisaatioiden arvonluonti tapahtuu yhä enenevissä määrin verkostoyhteistyössä. Myös julkisessa hankintatoimessa yhteistyön tekeminen hankintaprosessin eri osapuolien kanssa on olennaista. Erityisesti palveluhankinnoissa yhteistyö on keskeinen edellytys onnistuneille hankinnoilla. Sopimusten merkitys korostuu palveluliiketoiminnassa, kun konkreettisen esineen sijasta myydään ja ostetaan sopimuksessa määriteltyä toimintaa. Palvelulogiikka (service-dominat logic) korostaa loppukäyttäjien roolia: tuotteen tai palvelun arvo syntyy aina yhteis­luomisessa (co-creation) käyttäjien kanssa, kun tavaranäkökulman (goods-dominant logic) keskiössä puolestaan ovat ostajan ja tuottajan väliset transaktiot. Markkinavuoropuhelu voidaan nähdä yhtenä palvelulogiikan toteuttamisen välineenä, joka edistää koko hankintaprosessin tavoitteiden saavuttamista.

 

Markkinavuoropuhelu on kuitenkin onnistuneen hankinnan edellytys, jonka avulla saadaan tietoa markkinoiden uusista innovaatioista ja suuntauksista ja kyetään luomaan entistä parempia tarjouspyyntöjä.

 

Markkinavuoropuhelu on yleisesti käytetty termi, jota ei ole varsinaisesti aiemmin määritelty. Asta Länsimies on määritellyt sen kohtaamis­prosessiksi julkissektorin hankintaosaajien ja substanssiasiantuntijoiden, toimittajayritysten, loppukäyttäjien ja asiakkaiden välillä. Sen tärkein tavoite on edistää kaikkien osapuolten tarpeita palvelevien hankintojen ja hankintasopimusten saavuttamista. Markkinavuoropuhelua on julkisissa hankinnoissa vältelty, koska sen on pelätty johtavan syrjimättömyyden, avoimuuden, läpinäkyvyyden ja suhteellisuuden vaatimusten kiellettyyn rikkomiseen. Markkinavuoropuhelu on kuitenkin onnistuneen hankinnan edellytys, jonka avulla saadaan tietoa markkinoiden uusista innovaatioista ja suuntauksista ja kyetään luomaan entistä parempia tarjouspyyntöjä. Katso markkinavuoropuhelusta lähemmin Länsimies: Market dialogue in public procurement – Defining market dialogue with service-dominant logic.